Yritysystävällinen Viro on etappi Eurooppaan

Logistiikka 3-4 2012

Teksti Veijo Kauppinen

Yritys pystyyn kahdessa tunnissa. Työtiloja ja tukipalveluja tarjolla hyvien yhteyksien ja jäättömien satamien läheisyydessä.
Ennustettava, alhainen verokanta. Tällainen maa on Viro.

Virossa on jo paljon ulkomaisia yrityksiä. Eniten niitä ovat perustaneet suomalaiset. Viron teollisuus on syvällä käyneen laman jälkeen tointunut ainakin joillakin toimialoilla, kuten metalliteollisuudessa, ja usko tulevaisuuteen on palannut.
Virossa pantiin taloudellisesti vaikeina vuosina suu tiukasti säkkiä myöten ja pidettiin vähin äänin huolta valtion taloudesta. Palkkoja leikattiin ja kuluja karsittiin ilman kummempia mielenosoituksia ja lakkoja. Viron vuoden 2011 talouskasvu on ollut 7,6 prosenttia ja valtion budjetin ylijäämä 1 prosentti. Valtionvelka on 6 prosentia BKT:stä. Euron käyttöönottamisen arvellaan tukeneen myönteistä kehitystä. Rakennusalalla tosin on vielä hiljaista. Viro on pienten yritysten maa, jonka omat markkinat ovat rajalliset, joten yritysten on pakko viedä tuotteitaan. Pienilläkin virolaisyrityksillä on jo vientikokemusta.

Viro ei ole vain Tallinna
Viro on muutakin kuin Tallinna ja sen teollistuneet lähialueet. Maan eteläinen keskus on Tartto, läntinen Pärnu ja itäsuunnassa Rakvere sekä Venäjän rajakaupunki Narva.

Viro haluaa uutta yritystoimintaa. Tämän edistämiseksi on yrittämisestä määrätietoisesti tehty helppoa purkamalla byrokratiaa ja investoimalla infrasruktuureihin, paljolti myös EU:n tuella. Yrittäminen on Virossa merkittävästi joustavampaa kuin sen baltialaisissa naapureissa Latviassa ja Liettuassa. Yrityksen perustamisen luvataan onnistuvan kahdessa tunnissa, erilaiset luvat hoituvat helposti ja nopeasti sähköisesti asioimalla. Verokanta on kaikilla, niin yrityksillä kuin yksityishenkilöilläkin sama 30 prosenttia, ja jos voitot sijoitetaan yrityksen kehittämiseen, jopa pyöreä nolla. Maaherrat sekä kaupunkien ja kuntien isät korostavat kilvan helppoa ja joustavaa asioiden hoitamista.

Syvät ja jäättömät satamat
Viron rannikolla on useita syviä ja koko vuoden lähes jäättömiä satamia. Esimerkkeinä ovat hyvien yhteyksien ulottuvissa olevat, Tallinnan sataman hallinnoimat Paldiski ja Muuga sekä Kundan ja Sillamäen satamat. Ne ovat määrätietoisesti laajentaneet toimintaansa investoimalla laitureihinsa ja laitteisiinsa.
Satamien yhteydessä on laajoja vapaavarastoalueita sekä teknologia- ja teollisuuspuistoja. Satamien satojen hetaarien maa-alueet eivät
heti lopu. Niitä vuorataan aktiivisesti ulos landlord-periaatteella, jossa satama tarjoaa vuokralaisille palvelut, kuten sähkön, kaasun sekä
satamapalvelut. Välittömän toiminnan aloittamisen mahdollistavaa rakennuskantaa on tarjolla, myös muualla kuin yrityspuistoissa.

Sillamäen satamalla on kokemusta ongelmallisten materiaalien käsittelystä, joten niitäkään ei kavahdeta. Yrityksen toimiminen vapaasataman alueella vähentää edestakaista tullausta. Esimerkiksi ArchelorMittalin tehtaalla Muugan sataman vapaa-alueella kuumasinkitään teräslevyä. Pinnoittamaton levy tulee keloina Saksasta, kelataan Muugassa auki sinkittäväksi ja kelataan uudelleen asiakkaille toimitettavaksi.

Virossa on kattava ja toimiva alihankkijaverkko. Työvoiman koulutukseen on panostettu perustamalla maan eri osiin modernein laittein varustettuja ammatillisia koulutuskeskuksia. Tästä hyötyvät myös aloittavat yritykset. Tukea on saatavilla jopa toimintojen sisäänajovaiheessa ulkomaisten asiantuntijoiden oleskeluun Virossa ja vastaavasti virolaisten yritysten työntekijöiden oleskeluun ulkomailla.

Suomen Viron-lähetystö auttaa osaltaan  suomalaisyrityksiä. Suurlähettiläs nähdään usein avaamassa suomalaisyritysten virolaisia toimipisteitä.

Logistiikka 3-4 2012 Pdf